Marraskuu tuli etuajassa ja lokakuu katosi kokonaan! Ennen joulukalenterin ekaluukkua on hyvä lämmitellä väreillä ja halata vanhaa piparipurkkia. Vaatii sitkeyttä ja kynttilän valoa, ettei pimeys nielaise kokonaan. Syksyni on hehkuvia sävyjä, ronskeja vetoja ja kyynelten kastelemia muistoja. Ehtisinpä saada kaiken talteen ennen kuin muistot haalistuvat!

Maalaan joulukorttisarjaa ja aiheisiin sukeltavat karhut ja puput kettujen kaveriksi. Rakkaussohvalle laitan istumaan tuoreen nalleparin hymyilemään joulua Sinullekin. Toivotaan, että joulusta tulee oikein suklainen ja sydämellinen!

Haaveilen hiljaa, että saisin tehdä vain kuvia. Sitä aikaa kun olin kotona lasten kanssa, on nyt ikävä. Silloin päivät olivat pitkiä ja kurahousupyykki loppumaton. Nyt päivät ovat lyhyitä ja taistelu isompien lasten kanssa kaikin puolin isompaa. Vanhin heistä on tullut siihen ikään, jota ei ääneen sanota.

Kaaokseni ei ole enää niin hyvin hallinnassa kuin ennen mutta sen ja kaiken keskeneräisen kanssa tulee toimeen. Elämänilo on kuitenkin aina tekemisessä. Vaikka minulla olisi monta työtä keskeneräisenä, suunnittelen jo uusia puuhia. Valmiiksi täytyy tehdä paljon senkin uhalla, että joutuu tien päähän, joutuu luopumaan luomisesta.

Tytöt istuvat kylpytakeissaan ja katsovat voicea. Pieni poika on jo koululainen ja vauhdikas sellainen, transformers-sukupolven pokemon. Kohta saan kaikki omiin putkiinsa pötkölleen ja vietän oman punaisen hetken joulukorttien parissa. Lupaan, että huomenna teen ne asiat jotka tänään unohdin, jos muistan.

   
     
  © Päivi Huttunen & eCore Web Solutions